Kasvutilanne 8.8.2017: Kasvustojen kehitys pahasti jäljessä

Viljelykasvien kasvu ja kehitys ovat edelleen 10-14 vuorokautta keskimääräisestä jäljessä suurimmassa osassa maata, paikoin myöhässä ollaan jopa 3 viikkoa. Aikaisemmilla kylvöksillä kasvu on viikon jäljessä. Parhaiten kesän vaihtelevissa olosuhteissa ovatkin pärjänneet aikaisin kylvetyt kasvustot. Syysviljojen ja aikaisten ohrien puintien alkamista saadaan odotella elokuun loppupuolelle asti. Mansikkakausi jatkuu edelleen, mutta pensasmarjojen satokausi on vasta käynnistymässä.  Niin pelto- vihannes- kuin marjaviljelmillä odotetaan nyt säiden poutaantumista ja lämpenemistä, jotta sadon kypsyminen laadukkaana saadaan turvattua. Tulevien viikkojen sääoloilla on ratkaiseva vaikutus sadon määrään ja laatuun.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen kolea. Heinäkuun sateet jakautuivat hyvin epätasaisesti niin eri puolilla maata kuin samankin kunnan alueella. Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja rannikkoalueilla oli harvinaisen kuivaa, mutta Pohjois-Suomessa sademäärät olivat harvinaisen suuria. Viime päivien rankat sadekuurot ovat lakoonnuttaneet paikoin pahasti viljakasvustoja. Suorakylvetyt kasvustot ovat kärsineet tavanomaisesti muokattuja peltolohkoja enemmän suurista sademääristä. 
 

Toisen säilörehusadon korjuu jatkuu

 
Toisen säilörehusadon korjuu päästiin aloittamaan ensimmäisenä Pohjanmaan rannikkoalueella heinäkuun puolivälin jälkeen ja siellä sato on saatu kokonaan korjattua. Myös Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja -Savossa korjuu aloitettiin heinäkuun puolella ja sadosta on saatu korjattua 70-95 %. Muualla Etelä-Suomessa ja maan keskiosissa toisen säilörehusadon korjuu aloitettiin elokuun alussa. Siellä sadosta on korjattu 5-25 %. Maan pohjoisosissa toisen säilörehusadon korjuuta ei ole vielä päästy aloittamaan. 
 
Säilörehun toisen sadon määrä arvioidaan tavanomaiseksi suuressa osassa maata, Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla jopa hyväksi. Rannikkoalueilla nurmet ovat kärsineet kuivuudesta, joten sato arvioidaan siellä välttäväksi. Sadon laatu on vähintään tyydyttävä suuressa osassa maata. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pirkanmaalla sadon laatu arvioidaan välttäväksi.  
 
Laitumien ja kuivaheinän odelman kasvu on hyvää tai vähintään tyydyttävää lähes koko maassa lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoalueen nurmia, joissa kasvu on tavanomaista heikompaa kuivuudesta johtuen. Kasvukauden myöhäisyydestä johtuen on epävarmaa, päästäänkö tiloilla korjaamaan kolmatta säilörehusatoa lainkaan. 
 

Viljojen puintien alku siirtymässä elokuun loppupuolelle

 
Rukiin puintien alkamista saataneen odotella vielä parisen viikkoa ja syysvehnän puintien aloitus on siirtymässä elokuun lopulle. Syysviljat ovat pääosin pysyneet toistaiseksi hyvin pystyssä. Lakoontuneita ruiskasvustoja on eniten (20-25 %) Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Rukiista ja syysvehnästä odotetaan keskimääräistä satoa suurimmassa osassa maata, mikäli sateet lakkaavat ja sato päästään korjaamaan hyvissä oloissa. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa rukiin sato arvioidaan määrältään välttäväksi. Laadultaan tavanomaista heikommaksi sato arvioidaan Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Syysvehnän sadon määrä arvioidaan välttäväksi Satakunnassa, Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja -Pohjanmaalla.
 
Kevätviljojen puinnit alkavat aikaisista ohrista. Ensimmäisiä ohrakasvustoja arvioidaan päästävän puimaan elokuun puolivälin jälkeen. Täyteen vauhtiin kevätviljojen puintien odotetaan pääsevän vasta syyskuun puolivälissä, ja osan, erityisesti myöhäisempien kylvösten puinti siirtyy lokakuun puolelle.
 
Kevätviljojen sato arvioidaan normaaliksi tai normaalia paremmaksi edellyttäen, että sadonkorjuukausi on poutainen ja lämmin eivätkä kasvustot lakoonnu pahasti. Kevätvehnäsato arvioidaan hyväksi Uudellamaalla, Satakunnassa, Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa kevätvehnän laatu arvioidaan välttäväksi. Satakunnassa ohra- ja kaurasato arvioidaan jopa erinomaiseksi, mutta Hämeessä ja Savossa ohrakasvustojen sato arvioidaan välttäväksi. Kaurasato arvioidaan hyväksi Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Runsaista sateista huolimatta kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä toistaiseksi lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, Uuttamaata, Kymenlaaksoa ja Etelä-Savoa, joissa viime päivien sateet ovat lakoonnuttaneet 20-30 %:a ohrakasvustoista. Kosteat säät ovat lisänneet lehtilaikkutautien ja punahomeen riskiä viljoilla. Tästä johtuen viljoille onkin tehty torjuntaruiskutuksia edellisvuosia enemmän. Tautitorjunta on tehty keskimäärin 40-60 % ohrakasvustoista. 
 
Etelä-Suomen suotuisilla alueilla nurminadan siemenviljelyksillä sekä kuminaviljelmillä puinnit ovat käynnistymässä viikon kuluessa. Muualla maassa heinänsiemenen ja kuminan puinnit käynnistyvät elokuun loppupuolella. Kuminan sato arvioidaan keskimääräiseksi, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa hyväksi.  Ainoastaan Etelä-Savossa ja -Pohjanmaalla kuminasato arvioidaan keskimääräistä pienemmäksi. 
 

Öljykasvien ja härkäpavun sadon valmistuminen ajoissa epävarmaa

 
Rypsin ja rapsin kehitys on ollut hidasta kesän viileydessä. On epävarmaa, ehtiikö myöhäisimpien kasvustojen sato valmistua syyskuun kuluessa. Rypsikasvustojen kunto on tyydyttävä suurimmassa osassa maata, ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla on tavanomaista heikompia rypsikasvustoja. Pohjois-Pohjanmaalla löytyy hyväkuntoisia rypsikasvustoja. Tavanomaista heikompia rapsikasvustoja on Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Sateiset säät lisäävät pahka- ja kalkkihomeen riskiä, ja sadekuurot ovat lakoonnuttaneet paikoin kasvustoja.  Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla 40-60 % rypsi- ja rapsikasvustoista on lakoontunut. 
 
Härkäpavun sadonkorjuun arvioidaan alkavan vasta syyskuun alkupuolella Etelä-Suomessa. Muualla sadonkorjuuseen arvioidaan päästävän vasta lokakuun alussa. Härkäpavun sato arvioidaan vähintään tyydyttäväksi tai jopa hyväksi suuressa osassa maata. Ainoastaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa härkäpapukasvustojen kunto on tavanomaista heikompi. 
 

Myös peruna vaatii vielä paljon kasvupäiviä

 
Kesä- ja varastoperunan sadon määrä ja laatu arvioidaan tyydyttäväksi, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa jopa hyväksi. Perunan kehitys on ollut hidasta, joten varastoperunan sadonmuodostukseen tarvitaan kasvupäiviä vielä paljon. Perunarutto on saatu suureksi osaksi pidettyä kurissa lyhyin välein tehtyjen ruiskutusten ansiosta, vaikka sateet ovatkin vaikeuttaneet monin paikoin ruttoruiskutusten tekemistä. Ammattiviljelmillä ruiskutuksia on tehty keskimäärin 4-6 kertaa. 
 
Sokerijuurikkaan satonäkymät ovat normaalit lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta ja Etelä-Pohjanmaata, joissa sadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi. 
 

Syysviljelyalat pienenemässä

 
Kevätviljojen puintien ajoittuminen ja syksyn sääolot vaikuttavat merkittävästi syysviljojen ja -öljykasvien kylvöpäätöksiin. Koska viljakasvustojen kehitys on keskimäärin kaksi viikkoa jäljessä tavanomaisesta, syysviljojen ja -öljykasvien kylvöalojen ennakoidaan pienenevän vapautuvien, kylvökelpoisten peltolohkojen puutteesta johtuen. Rukiin kylvöjen odotetaan alkavan elokuun lopussa, syysvehnän syyskuun alussa. Syysrypsin ja -rapsin kylvöt ovat alkaneet ensimmäisinä Etelä-Karjalassa ja -Pohjanmaalla parisen viikkoa sitten. Etelä-Suomessa syysöljykasvien kylvöjä aloiteltiin viime viikolla. 
 

Vadelmakausi alkamassa

 
Avomaan vadelmien satokausi alkoi Etelä-Suomessa viime viikolla ja tällä viikolla satomäärien odotetaan kasvavan. Vadelmakasvustoissa on runsaasti raakileita, mutta niiden kypsyminen laadukkaaksi sadoksi edellyttää säiden poutaantumista. Seuraavaksi odotellaan pensasmustikan ja herukoiden sadon kypsymistä. Herukoiden satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Runsaan kosteuden ansiosta marjat ovat suurikokoisia. 
 
Mansikan pääsatokausi on kääntymässä lopuilleen. Etelä-Suomessa poimitaan parhaillaan kaikkein myöhäisimpien lajikkeiden satoa. Valtalajikkeesta Polkaa on poimimatta vielä noin kolmannes maan keskiosissa. Sadonajoitustaimista istutetuista kasvustoista satoa valmistuu elokuun ajan. Tulevien viikkojen säästä riippuu, jääkö mansikan kokonaissato alkukesästä arvioitua pienemmäksi. Sateet ovat vaikeuttaneet mansikan poimintaa ja kasvustoissa esiintyy tavanomaista enemmän harmaahometta. 
 
Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan omenatarhoissa odotetaan alkavan kesälajikkeiden Huvitus, Pirja ja Geneva Early poiminta elokuun puolivälissä. Kesälajikkeiden sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi viljelmillä. Syys- ja talvilajikkeiden satonäkymät arvioidaan Ahvenanmaalla hyviksi kastelluissa kasvustoissa. 
 
Tuorevihannesten valikoima on nyt laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, eri salaattien, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Satoa on valmistunut säiden viileydestä johtuen totuttua hitaampaan tahtiin. Säiden viileydestä ovat kärsineet eniten avomaan kurkku ja kesäkurpitsa. Varastovihannesten kasvu on kaksi viikkoa jäljessä ja on siten pahasti kesken, joten tulevien viikkojen sääoloilla on ratkaiseva vaikutus sadon määrään ja laatuun. Sipulin päätuotantoalueella Ahvenanmaalla sekä rannikkoalueilla kastelemattomat sipulikasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja alkaneet tuleentua etuajassa, mistä johtuen sato on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi. 
 
 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475 ja peltoviljelyn osalta Sari Peltonen puh. 020 747 2477.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Elina Valkeinen 040 709 2490
Pirkanmaa, Ritva Tolppa 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) 050 561 8369, Katri Myry 050 518 4611
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Vilma Kuosmanen 040 742 4729, Kalle Laine 0400 898 663
Erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Kirsi Tuovinen, puh. 0400 867 400, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 
Seuraavat tiedotteet julkaisemme tiistaisin 29.8. ja 19.9. 
 
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.