Kasvutilannekatsaus 19.8.2014: Sateet keskeyttivät puinnit pahaan aikaan

19.08.2014

Syysviljojen puinnit olivat loppusuoralla Etelä-Suomessa ja kevätviljojenkin puinnit pääsivät hyvään vauhtiin, kunnes epävakaisiksi muuttuneet sääolosuhteet keskeyttivät sadonkorjuun etenemisen. Voimakkaiden, kuuroluonteisten sateiden lomassa on ollut vaikea löytää sopivaa rakoa puintien jatkamiselle.  Sadonkorjuutyöt ovat kuitenkin vielä tavanomaisessa aikataulussaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa lämpimät säät ovat jouduttaneet kasvustojen kehitystä viikon edelle tavanomaisesta.  Mikäli sateet jatkuvat, on vaarana kasvustojen ränsistyminen, homeiden lisääntyminen ja sadon laadun heikkeneminen.

Ruis korjattu pääosin talteen

Rukiin puinnit on saatu päätökseen Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kymenlaaksossa, ja muuallakin Etelä-Suomessa puinnit ovat loppusuoralla.  Satakunnassa ja Pohjanmaalla rukiista on puitu puolet ja Keski-Suomessa kolmannes. Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella ruissato on arvioitu määrältään ja laadultaan hyväksi. Ruissato on hyvälaatuinen myös Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ruissato jäi määrältään tavanomaista heikommaksi Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa.  Muualla sato arvioidaan normaaliksi.  Rukiista arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 80-100 % (hehtolitrapainot vaihtelevat 72-80, sakoluku 160-300).

Syysvehnän puinnit ovat edenneet hieman ruista hitaammin. Ainoastaan Hämeessä syysvehnä on saatu puitua. Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella syysvehnästä on puitu 70-80 %. Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa syysvehnästä on puitu puolet ja Etelä-Pohjanmaalla kolmannes.  Syysvehnäsato on tavanomainen useimmilla alueilla; Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Satakunnassa jopa hyvä.  Ainoastaan Pirkanmaalla syysvehnäsato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi. Laadultaan syysvehnäsato on hyvä Etelä-Suomessa ja muuallakin tyydyttävä. Syysvehnästä arvioidaan olevan leipäviljakelpoista 70-80 %.   

Syysviljojen puintikosteudet ovat yleisimmin olleet 14-20 %, Pohjois-Pohjanmaalla sekä osassa Varsinais-Suomea ja Etelä-Suomen rannikkoaluetta ruista on jouduttu puimaan kosteampana (puintikosteudet 25-30 %). Syysviljat ovat pysyneet pääosin hyvin pystyssä, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella rankat ukkossateet lakoonnuttivat lähes puolet ruiskasvustoista.

Ohrasadoissa suuria vaihteluita

Kevätviljoista ohran puinnit ovat edenneet pisimmälle. Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella ohrasta on puitu 60-70 % ja Etelä-Savossa puolet. Muualla ohrasta on puitu 20-30 %. Kaurasta on puitu puolet Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Useimmilla alueilla kauran puinnit ovat aivan alussa (5-20 % puitu). Ohran ja kauran puintikosteudet ovat olleet 12-20 %. Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa puinnit ovat käynnistymässä tämän tai ensi viikon aikana.  Kevätvehnästä on puitu Pohjanmaan rannikkoalueella jo 70 % sekä Etelä-Karjalassa ja –Savossa 30 %, mutta muualla puinteja vasta aloitellaan (puitu 5-15 %).  Kevätvehnän puintikosteudet ovat olleet yleisimmin 17-22 %, mutta kosteimmissa erissä kosteudet ovat olleet jopa 28 %.  Kevätviljat ovat pysyneet yleisesti ottaen hyvin pystyssä, mutta paikoitellen rankat sateet ovat lakoonnuttaneet viljaa.

Kevätviljojen sadot ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Kevätvehnäsato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi alkukesän sateista kärsineessä Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, mutta Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätvehnäsato arvioidaan määrältään hyväksi.  Sadon laatu arvioidaan normaaliksi tai jopa hyväksi. Ainoastaan Etelä-Karjalassa sadon laatu arvioidaan välttäväksi.  Ohrasato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Savossa, osassa Etelä-Pohjanmaata ja Kainuussa, mutta hyväksi Lounais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.  Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata, ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa ohra on laadultaan tavanomaista heikompaa.  Kaurasato arvioidaan määrältään tavanomaista pienemmäksi Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa, mutta hyväksi määrältään ja laadultaan Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Kevätrypsin puinnit ovat käynnistyneet Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa sadosta on puitu 5-10 %. Puintien odotetaan alkavan muualla kahden viikon kuluessa.  Rypsisato arvioidaan tavanomaiseksi suuressa osassa maata. Tavanomaista pienemmäksi sato on jäämässä Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pohjois-Savossa. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata, ainoastaan Pohjois-Savossa laatu arvioidaan välttäväksi. Rypsikasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä lukuun ottamatta Satakuntaa ja Pohjois-Savoa, jossa lähes puolet kasvustoista on laossa.

Härkäpavun puinnit on aloitettu vasta Uudellamaalla, jossa on ehditty puida vasta 5-30 %. Muualla puintien odotetaan alkavan kahden viikon kuluessa.  Härkäpavun sato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa sato on jäämässä tavanomaista heikommaksi.

Kuminan puinnit on saatu päätökseen Uudellamaalla, Etelä-Savossa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.  Muuallakin puinnit ovat jo loppusuoralla.  Hitaimmin kuminan puinnit ovat edenneet Pohjois-Savossa, jossa sadosta on puitu vasta puolet. Sato on jäämässä tavanomaista heikommaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Syysöljykasvien viljely lisääntymässä

Syysrypsin ja –rapsin kylvöt aloitettiin heinä-elokuun vaihteessa Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, jossa kylvöt ovat jo loppusuoralla.  Myös Pohjois-Pohjanmaalla on aloitettu syysöljykasvien kylvöt. Syysöljykasvien viljelyalat ovat vielä marginaalisia, mutta kiinnostus syysöljykasvien viljelyyn on hieman lisääntymässä.

Syysrukiin kylvöt aloitettiin ensimmäisenä reilu viikko sitten Etelä-Karjalassa, jossa ruisalasta on ehditty kylvää jo 70 %. Muualla kylvöjen odotetaan käynnistyvän kunnolla viikon kuluessa.  Syysvehnän kylvöt aloitettaneen kahden viikon kuluessa Etelä-Pohjanmaata myöten. Kiinnostus rukiin viljelyalojen kasvattamiseen on hieman lisääntynyt.

Nurmet kärsivät kuivuudesta

Kuivuudesta johtuen nurmien (säilörehunurmet, laitumet ja odelmat) kasvu on jatkunut heikkona Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikkoalueilla. Tilojen väliset erot säilörehusadoissa ovat kuitenkin suuret johtuen sateiden epätasaisesta jakautumisesta.  Kainuussa ja Lapissa nurmet sen sijaan ovat hyvässä kasvussa ja toinen säilörehusato on määrältään ja laadultaan hyvä. Suurin osa toisesta säilörehusadosta on korjattu koko maassa. Säilörehunurmia on vielä korjaamatta 20 -25 % Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa.

Rupea perunoissa

Kesä- ja varastoperunasta arvioidaan saatavan keskimääräinen sato suurimmassa osassa maata, ainoastaan Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa sato arvioidaan tavanomaista pienemmäksi.  Satoerot ovat tänä vuonna suuret sateiden paikallisuudesta johtuen. Mukulaluku on jäämässä tavanomaista pienemmäksi useilla alueilla, ja rupisuus heikentää sadon laatua kastelemattomissa kasvustoissa. Etelä-Pohjanmaalla on havaittu lisäksi tavanomaista enemmän seittisyyttä ja Pohjanmaan rannikkoalueella tyvimätää. 

Marjakausi vaihtumassa omenakauteen

Puna- ja valkoherukat on saatu korjattua ja mustaherukankin satokausi on päättymässä. Myös mansikka- ja  vadelmakausi on hiipumassa, sillä satoa valmistuu enää vain pieniä määriä.  Aurinkoisten säiden ansiosta marjat ovat olleet makeita ja aromikkaita.

Etelä-Suomen omenatarhoissa kesälajikkeiden poiminta on pian päättymässä. Syys- ja talvilajikkeiden satonäkymät ovat tyydyttävät. Tulevien viikkojen säät vaikuttavat vielä merkittävästi sadon määrään ja laatuun.

Elokuun sateet ovat hieman helpottaneet vihannesviljelijöiden kastelukiireitä ja nopeuttaneet vihannesten kasvua. Satoa valmistuu kuitenkin tavanomaista vähemmän ajankohtaan nähden. Helteet verottivat kesäkaalin ja salaattien satoa, mutta avomaankurkku hyötyi lämmöstä ja satoa on saatu odotettua enemmän. Raekuurot ovat paikallisesti vioittaneet jäävuorisalaattia. Porkkanan kasvu on jäljessä normaalista, etenkin viimeisimpänä kylvetyt erät ovat kärsineet.  Varastovihannesten kasvu ja kehitys on pahasti kesken ja pitkään jatkunut kuivuus on ehtinyt jo verottaa satoa.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta:
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Samuel Jussila 040 595 7515, Heikki Levomäki puh. 040 869 7877, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Harri Nopanen puh. 043 824 9603, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen puh. 0400 355 551, Harri Touru p. 040 709 2474
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729, Juha Simola p. 0400 461 715
Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
viljamarkkinat, Jussi Nurkka puh. 040 189 6820
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (marjat ja hedelmät) Tiina Peltue puh. 040 558 6100, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Sirkku Koskela, puh. 0400 137 124, Jari Tikkanen 0400 162 147, Seija Roimela 040 8479 740
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Helvi Leinonen (Keski-Karjala) puh. 040 301 2420, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, 1.5. alkaen puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraava tiedotteemme julkaistaan 9.9. 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.