ProAgrian kasvintuotannon tulokset 2017 - Hyvä sato lievensi tappiollista tulosta

03.04.2018

Haasteellisesta kasvukaudesta huolimatta monilla tiloilla saatiin viljantuotannosta hyviä, jopa ennätyssatoja. Hyvä sato paikkasi jonkin verran tappiollista tulosta. Esimerkiksi ohrilla päästiin ProAgrian viljelyn kehittämisryhmissä keskimäärin yli viiden tonnin satoihin hehtaarilta, joka on noin tuhat kiloa edellisvuotta suurempi. Myös syysviljoilla saatiin lähes tuhat kiloa enemmän satoa hehtaarilta kuin edellisvuonna. Samaan aikaan osalla tiloista satoa jäi korjaamatta tai se tuhoutui rankkojen sateiden alle. 

Tilojen väliset erot tuloksessa ovat viime kasvukaudelta erittäin suuria. Parhaimmat pääsivät 200-300 euron nettovoittoon hehtaarilta, heikoimmilla tulos painui 400-500 euroa tappiolle hehtaarilta. Nettovoitto kuvaa taloudellista tulosta, kun satotuotoista ja tuista on vähennetty muuttuvat, työ- ja kiinteät kustannukset.  

Tulokset ovat ProAgrian Lohkotietopankin viljojen, öljy- ja palkokasvien sekä kuminan tuotantokustannuslaskelmien tuloksista tehdyistä yhteenvedoista vuodelta 2017. Laskelmat perustuvat ProAgrian ViljelyKasvu -ryhmien tila- ja kasvikohtaisiin toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin pääosin Etelä-Suomen alueelta. 

Syysviljat ja ohra menestyivät viljoista parhaiten

Tulosten mukaan syysviljat, rehuohra, mallasohra sekä öljykasvit pääsivät tuloksessa lievästi plussan puolelle tai vain vähän tappiolle. Pidemmän kasvuajan kevätvehnä, kaura sekä härkäpapu kärsivät myöhäisestä ja sateisesta kasvukaudesta ja tekivät toista sataa euroa tappiota hehtaarilta. Pelättyä parempi viljan tulos selittyy hyvien satojen lisäksi myös edellisvuotta paremmilla markkinahinnoilla. Viljan markkinahinnat olivat keskimäärin 15-40 euroa tonnilta edellisvuotta korkeammat. Öljykasveilla hinnat sen sijaan laskivat 30 euroa tonnilta edellisvuoteen verrattuna.

Luomuvilja sekä kumina tekivät viime vuotiseen tapaan hyvän tuloksen. Tulosta kannattelee toistaiseksi hyvällä tasolla säilyneet markkinahinnat. Lisääntyvä tarjonta voi heijastua markkinahintoihin kuten nähtiin tänä keväänä luomukauran osalta, kun hinnat lähtivät laskuun.

Tuottojen ja kustannusten suhde ratkaisee

Viljantuotannon tulos on ollut jo viidettä vuotta peräkkäin heikko. Se on johtunut suhteellisen matalalla tasolla pysyneistä sadon markkinahinnoista, jotka eivät ole riittäneet kattamaan viljelyn nykyisiä kustannuksia saavutetuilla satotasoilla. 

Kuluneena markkinointivuonna nähtiin Suomessa leipävehnän hinnan nousu 175-180 euroon tonnilta, joka ylitti Euroopassa noteeratut hinnat. Nousu realisoitui ilmeisen harvoille tiloille, koska esimerkiksi ProAgrian Lohkotietopankin tietojen mukaan vehnän toteutunut hintataso oli keskimäärin alle 150 euroa tonnilta. Suuri osa vehnästä ei täyttänyt leipävehnän vaatimuksia. 

Paras neljännes tiloista sai viljasadosta noin 20 euroa tonnilta paremman hinnan. Heillä myös satotaso oli lähes 2 000 kiloa hehtaarilta korkeampi heikompaan neljännekseen verrattuna.

Viljelyn kustannukset olivat vuonna 2017 toiseksi korkeimmat koko 2000-luvulla, lähes 1 400 euroa hehtaarilta. Edellisen kerran yhtä korkeat kulut olivat vuonna 2012, mutta silloin satotuotot olivat runsas 300 euroa hehtaarilta korkeammat kuin nyt. Kuilu tuottojen ja kustannusten välillä on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana. Viljelyn kustannukset ovat nousseet noin 400 euroa hehtaarilta sitten 2000-luvun alun, kun samaan aikaan tuotot ovat kasvaneet vain noin 100 euroa hehtaarilta.

Vuonna 2017 lannoituskustannus laski noin 25 euroa hehtaarilta edellisvuodesta, mutta sen hyöty valui märän syksyn aiheuttamiin suuriin kuivatuskuluihin, jotka olivat noin 45 euroa hehtaarilta edellisvuotta korkeammat. 

Miten ensi kasvukauteen?

Nyt kannattaa varmistaa uusien kylvösten hyvä kasvuun lähtö viime syksyn vaikean korjuukauden jälkeen. Erityisesti ja ensimmäisenä tulee tarkistaa kylvösiemenen itävyys ja terveys, varsinkin jos aiotaan käyttää tilan omaa siementä. On myös kiinnitettävä huomiota kevätkylvöjen ajankohtaan ja pyrkiä mahdollisimman aikaiseen kylvöön eikä odottaa liian kauan maiden lämpenemistä. Aikaisilla kylvöillä varmistetaan sadon valmistuminen korjuukuntoon hyvissä olosuhteissa ja pienennetään poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa laaturiskiä.

Lohkoilla, joilla sato jäi korjaamatta, olkijätteen hajoamisaste kannattaa käydä toteamassa ja arvioida tarvitaanko murskausta vai onko kasvintähteiden poltto tarpeen olosuhteiden niin salliessa ja paloturvallisuus huomioon ottaen. Syksyn ja alkutalven märissä ja leudoissa sääoloissa olki- ja kasvijäte on voinut lähteä jo hajoamaan, ja muokkaus lautasmuokkaimella tai vastaavalla voi riittää. Muokkaus tasoittaa samalla korjuun yhteydessä syntyneet urat ja painaumat.

Kannattaa myös arvioida, tarvitseeko lohko ojituksen kunnostustoimia siinä määrin, että puimatta jääneen lohkon voisi kylvää luonnonhoitopelloksi tai viherlannoitusnurmeksi. Suositeltavaa on, ettei lohkolle, jolla sato jäi korjaamatta, kylvetä samaa tai samansukuista viljelykasvia kuin edellisenä vuonna jälki-itämisen ja sen seurauksena syntyvän sekaantumisvaaran sekä tautipaineen, viljoilla erityisesti punahomeen riskin vuoksi. 

Jos lohkolla makaa runsas viiden tonnin sato jyvineen, kannattaa tämä ottaa huomioon lannoituksessa. Hajoava kasvijäte kuluttaa typpeä, mutta toisaalta runsas kasvimassa sisältää myös paljon ravinteita. Tämän vuoksi typen jakaminen on järkevä eikä kaikkea typpeä kannata antaa kerralla kylvön yhteydessä, vaan arvioida lisätarve myöhemmin kasvun edetessä. 

On myös hyvä pohtia pellon käytön suunnitelmia ja laskea, mitä kannattaa viljellä milläkin lohkolla. Viljan markkinahinnoissa tavanomaisessa tuotannossa ei ole näköpiirissä erityistä syytä nousulle. Ensi kasvukautta ajatellen on jo tiedossa lannoituskustannuksen kasvu 30 euroa hehtaarille. Äärisääilmiöiden yleistyessä on tärkeää hajauttaa riskiä monipuolistamalla viljelykasvivalikoimaa sekä valitsemalla eri kasvuajan lajikkeita. Vuodelle 2018 tehtyjen ennakkolaskelmien mukaan viljavaltaisen viljelyn tulos paranee 5 400 euroa vuodessa 100 hehtaarin pinta-alalla, kun kevätvilja-alaa pienennetään noin kolmannes ja suunnataan vapautuva ala öljy- ja palkokasvien viljelyyn.

Tuotantokustannusten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista sadon määrää tai tuottoa hehtaarilta on saatavissa ja toisaalta tarvitaan ylläpitämään viljelyn kannattavuus. Viljaa ei kannata edelleenkään tuottaa matalilla satotasoilla heikkokuntoisilla peltolohkoilla. Kolmen tonnin viljan hehtaarisatoon verrattuna luonnonhoitopeltonurmi on kannattavampi vaihtoehto. Samalla saadaan hyötyä maan kasvukunnon parantamiseksi. Satotuottojen kasvattamiseen tarvitaan joko lisää satokiloja hehtaarilta tai parempaa hintaa esimerkiksi tuottamalla erikoislaatua tiettyyn tarpeeseen. Myös luomu on varteenotettava vaihtoehto. Neuvo2020 asiantuntijapalveluita kannattaa hyödyntää sekä maan rakenteen kunnostussuunnitelmien että eri viljelyvaihtoehtojen selvittämiseen oman tilan lähtökohdista.

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.