Sateet saatiin liian myöhään sadon pelastamiseksi

26.06.2018

Kasvutilannekatsaus 4/26.6.2018    

Viime viikolla alkaneet sateet ovat olleet elintärkeitä kaikille viljelykasveille. Sateet ovat elvyttäneet erityisesti kuivuudesta kärsineitä nurmia sekä viljakasvustoja. Sateiden ansiosta nurmien kasvu ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen on lähtenyt käyntiin ja viljakasvustotkin ovat alkaneet vihertyä. Viljoista sateista ovat hyötyneet erityisesti viimeiseksi kylvetyt kasvustot, mutta kuivuuden polttamia kasvustoja eivät sateet enää pelasta. Sateiden haittana voi olla jälkiversonta ja jälkiorastuminen harvoissa, epätasaisesti orastuneissa viljakasvustoissa. Pitkäaikainen kuivuus on ehtinyt aiheuttaa merkittäviä satomenetyksiä. Eteläisimmässä Suomessa sadonmenetykset ovat suurimmat ja sadot ovat jäämässä puoleen normaalista.   

Viljelykasvien kehitys on Etelä- ja Keski-Suomessa reilun viikon edellä tavanomaisesta ja maan pohjoisosissa vajaan viikon. Ihanteellisinta viljelykasvien kasvun ja kehityksen kannalta olisi 18-23 asteen päivälämpötilat ja muutaman poutapäivän välein toistuvat tasaiset sateet seuraavan viikon aikana.  Sadetta tarvittaisiin vielä saman verran kun juhannuksen alla saatiin eli toiset 20-40 mm vesivajeen täyttämiseksi.

Sateet elvyttävät nurmia 

Säilörehu on saatu korjattua maan etelä- ja keskiosissa. Kainuussa säilörehusta on vielä korjaamatta 40 % ja Lapissa säilörehun korjuu on alkamassa tällä viikolla. Sato arvioidaan määrältään välttäväksi suuressa osassa maata lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta, Uuttamaata, Etelä-Karjalaa, Pirkanmaata ja Keski-Suomessa, joissa sato oli huono kuivuudesta johtuen. Laadultaan säilörehu on tyydyttävää tai hyvää maan keski- ja pohjoisosissa, kun taas Etelä-Suomessa säilörehun laatu vaihtelee välttävästä hyvään. 

Säilörehun toisen sadon kannalta viime päivien sateet ovat olleet tärkeitä, sillä nurmien kasvuun lähtö ensimmäisen niiton jälkeen on ollut huonoa koko maassa kuivuuden takia. Erityisesti uusien nurmien kasvuun lähtö niiton jälkeen ja myös laidunten kasvu on ollut vanhoja nurmia heikompaa. Toisen sadon lannoitus on tehtävä viipymättä, jotta nurmet pystyvät hyödyntämään mahdollisimman hyvin viime päivien aikana saadut sateet. Rikkakasvien torjunta on onnistunut tyydyttävästi. Osalla nurmikasvustoja jouduttiin luopumaan rikkakasvien torjunnasta kuivuudesta johtuen, minkä vuoksi nurmissa näkyy paikoitellen paljon voikukkaa ja hevonhierakkaa. 

Ensimmäisiä kuivaheiniä on jo päästy korjaamaan Etelä-Suomessa, ja korjuun arvioidaan pääsevän kunnolla käyntiin tällä viikolla maan keskiosia myöten. Pohjois-Suomessa kuivaheinän korjuuseen arvioidaan päästävän ensi viikolla. Korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kuivaheinäsadon arvioidaan jäävän keskimääräistä pienemmäksi lähes koko maassa. Ainoastaan Savossa kuivaheinäsato arvioidaan tyydyttäväksi. Kuivaheinäsadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi useimmilla alueilla lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta ja Satakuntaa, jossa kuivuus on koetellut pahimmin kasvustoja. Sadon laatuun vaikuttavat kuitenkin eniten sadonkorjuun aikaiset säät. 

Satomenetyksiä kevätviljoilla 

Kevätvehnä ja ohra ovat tulossa tähkälle Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiseksi kylvetyissä kasvustoissa. Etelä-Suomessa ensimmäiset kaurakasvustot ovat tulleet röyhylle. Pohjois-Suomessa kevätviljat ovat pensomisvaiheessa. Kevätviljakasvustot ovat huonoja eteläisimmässä Suomessa ja muualla maassa välttäviä. Ainoastaan Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat kevätviljat tyydyttävässä kunnossa. Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat parhaimmassa kasvussa. Rehuohran, kauran ja kevätvehnän sadon arvioidaan jäävän Etelä-Suomessa 40-60 %:in tavanomaisesta. Mallasohran sadon arvioidaan jäävän noin puoleen tavanomaisesta useimmilla alueilla. Pirkanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla mallasohran satonäkymät ovat hieman valoisammat, sato on jäämässä 70 %:in tavanomaisesta sadosta. Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla rehuohra- ja kaurasadon arvioidaan olevan 70-80 % keskimääräisestä sadosta. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa arvioidaan saatavan 80-95 % keskimääräisestä rehuohra- ja kaurasadosta. Kevätvehnäsadon arvioidaan olevan Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla 60-80 % tavanomaisesta.   

Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet vaihtelevasti ja torjuntojen teho on ollut välttävästä hyvään. Tuulet ja kuivuus ovat vaikeuttaneet jonkin verran rikkakasviruiskutuksia. Kasvitauteja kasvustoissa on esiintynyt toistaiseksi hyvin vähän. Kirvoja sen sijaan on erittäin runsaasti kevätviljoissa lähes koko maassa ja niiden torjunta on ollut tarpeen toisin kuin yleensä.   

Rukiin kukinta on jo päättynyt Etelä- ja Keski-Suomessa, Pohjanmaalla kukinta jatkuu edelleen. Ruiskasvustot ovat kunnoltaan välttäviä tai tyydyttäviä. Syysvehnä on tähkällä Etelä-Pohjanmaata myöten. Syysvehnäkasvustot ovat kunnoltaan välttäviä suuressa osassa maata lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaata, joissa kasvustot ovat tyydyttäviä. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa syysviljakasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja suuri osa kasvustoista on huonokuntoisia. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa syysviljasatojen arvioidaan jäävän 30-60 %:in normaalista sadosta. Muilla alueilla syysviljojen sato arvioidaan 70-90 % normaalista sadosta. Parhailla Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan lohkoilla ruissato arvioidaan tavanomaiseksi. Syysviljoilla rikkakasvien torjunta on onnistunut vähintään tyydyttävästi. Syysviljoilla on havaittu hyvin vähän tai ei ollenkaan kasvitauteja. Paikoin myös syysviljoista on jouduttu torjumaan kirvoja ja kirppoja.  

Rypsi aloittamassa pian kukintaansa 

Monivuotisista peltokasveista parhaiten kevään kuivuudesta on selvinnyt kumina, jonka kasvu on tyydyttävää suuressa osassa maata. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Keski-Suomessa kasvustot arvioidaan välttäviksi. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla kuminasato arvioidaan normaaliksi, muualla sato on jäämässä 70-90 %:iin tavanomaisesta. 

Härkäpapukasvustojen kunto vaihtelee eri puolilla maata. Kaikkein kuivimmilla alueilla Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sato on jäämässä puoleen tavanomaisesta. Uudellamaalla, Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa härkäpapusadon arvioidaan jäävän 60-70 %:in tavanomaisesta sadosta. Parhaimmillakin lohkoilla härkäpavun sato on jäämässä 10-20 % tavanomaista pienemmäksi.  

Ensimmäiset rypsi- ja kevätrapsikasvustot ovat aloittamassa kukintaansa Etelä-Suomessa, mutta Pohjanmaalla rypsikasvustot ovat vielä nelilehtivaiheessa. Kasvustot ovat kaikkein pahimmin kuivuudesta kärsineillä alueilla Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa huonokuntoisia. Kasvultaan tyydyttäviä rypsikasvustoja on ainoastaan Pohjanmaalla. Syysrapsikasvustojen kunto vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Öljykasvien sadon arvioidaan jäävän Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa 30-50 %:in tavanomaisesta ja muualla 70-90 %:in. 

Rikkakasvien torjunta on jäänyt teholtaan huonoksi tai välttäväksi maan etelä- ja keskiosissa. Pohjanmaalla rikkakasvitorjuntojen teho sen sijaan arvioidaan tyydyttäväksi. Kirppoja ja rapsikuoriaisia on esiintynyt runsaasti öljykasvikasvustoissa Etelä-Suomessa. Kasvustojen tarkkailu ja tuholaistorjunta onkin nyt tärkeää. Viimeinen mahdollisuus torjuntaan on kukinnan alkuvaiheessa.    

Sokerijuurikaskasvustot ovat hyvin vaihtelevia. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Satakunnassa kasvustot ovat kunnoltaan välttäviä, Etelä-Pohjanmaalla tyydyttäviä, mutta Varsinais-Suomessa löytyy sekä huonoja että tyydyttäviä kasvustoja. Etelä-Suomen rannikkoalueella rikkatorjuntojen teho on jäänyt huonoksi kuivuudesta johtuen, Satakunnassa välttäväksi, mutta muualla rikkakasvien torjunnan arvioidaan onnistuneen vähintään tyydyttävästi. 

Varhaisperunan nostot käynnistyivät kesäkuun alussa ja ovat nyt parhaimmillaan. Sadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi. Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa sato jää pitkäaikaisesta kuivuudesta johtuen jonkin verran tavanomaista pienemmäksi. Kesä- ja varastoperunakasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja niiden kasvu arvioidaan välttäväksi. Nyt saadut sateet parantavat sato-odotuksia, jotka vaihtelevat 60-100 % keskimääräisestä. Rikkakasvien torjunta on ollut haasteellista Etelä-Suomen perunaviljelmillä, mutta muualla torjunta on onnistunut tyydyttävästi.  Perunarutosta ei ole vielä havaintoja, mutta sateiden vuoksi kasvustoja on syytä tarkkailla. 

Mansikan pääsatokausi käynnistynyt

Kausihuoneissa ja harson alla kypsyneitä mansikoita on ollut myynnissä jo kesäkuun alusta lähtien lähes pari viikkoa etuajassa normaalista. Etelä- ja lounaisrannikolla käynnistyi avomaan mansikoiden satokausi jo ennen juhannusta. Korjatun sadon laatu on ollut hyvä, mutta määrältään sato on jäänyt keskinkertaiseksi pitkäaikaisesta kuivuudesta johtuen. Kuluvan viikon aikana avomaan mansikoiden satokausi pääsee kunnolla käyntiin myös muualla maan etelä- ja keskiosissa.  Viime päivien sateet ovat olleet merkittäviä marjakoon kasvattamiseksi, mutta satokaudella sään toivotaan pysyvän poutaisena. Kostea ja lämmin sää lisää harmaahomeen riskiä. Tällä hetkellä edellytykset sadon onnistumiselle ovat tyydyttävät. Paikoitellen satonäkymiä heikensivät kesäkuun alun mansikan raakileita vioittaneet yöpakkaset. 

Herukoiden ja omenoiden raakileet kehittyvät hyvää vauhtia. Satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Kovat tuulet ovat paikoitellen katkoneet versoja vadelmakasvustoissa. Vadelmakasvustot ovat pölyttyneet hyvin ja vadelman satokauden arvioidaan alkavan tavanomaista aikaisemmin heinäkuun puolivälin jälkeen. 

Säiden viileneminen ja sateet ovat tehneet hyvää vihanneskasvustoille. Avomaan varhaisvihannesten satokausi lähti käyntiin kesäkuun alussa viikon etuajassa. Ensimmäisten varhais-, parsa- ja kukkakaali- sekä salaattierien korjuu on jo saatu päätökseen ja uusien taimien istutus syksyn satokautta varten on käynnissä. Ahkerasta sadetuksesta huolimatta varhaisvihannessato jäi keskimääräistä pienemmäksi useimmilla viljelmillä. Alkukesän helteet ja kuivuus on aiheuttanut jonkin verran laatuongelmia erityisesti salaateille.   

Tuholaisten tarkkailu on edelleen tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Ripsiäisiä on havaittu paikoin aiempia vuosia enemmän. Myös vihannesviljelmillä on syytä varautua torjumaan ripsiäisiä.    

 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Elina Valkeinen 040 709 2490

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Katri Myry 050 518 4611

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144 

Erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteet julkaisemme tiistaisin 7.8., 21.8. ja 19.9. 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.