Vastuullisuudesta lisäarvoa suomalaiseen ruokaketjuun ja brändillä kannattavuutta

21.06.2021

Vastuullisuus oli keskiössä, kun ruokavaikuttajat Kari ”Kape” Aihinen ja Samuli Karjula olivat käynnistämässä ProAgria Etelä-Savon ja Keskusten Liiton Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeen kick off -tilaisuutta 3.6.2021. Parivaljakko kertoi ajatuksiaan ja kokemuksiaan ja tulkitsi kuluttajien toiveita omien kokemustensa kautta. Inspiroiva keskustelu innoitti paikalliset toimijat, ruoantuottajat, kaupan, tutkimuksen ja neuvonnan edustajat pohtimaan vastuullisuutta ryhmätöissä. Tavoitteena on parin vuoden aikana muodostaa yhteinen näkemys eteläsavolaisen vastuullisesti tuotetun ruoan viestintään ja vastuullisen brändin rakentamiseksi.

Suomen ruoka-alan vaikuttajilla on käytännönläheinen suhde ruoan vastuullisuuteen

Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjulalle vastuullisuus on sitä, että ruoka on tuotettu niin hyvin kuin se on siinä tilanteessa ollut mahdollista, ”vähimmän haitan periaatteella”. Vastuullisuus ei ole itseisarvo sinänsä, vaan se on sisäänrakennettuna mm. elintarvikkeiden käyttötapaan ja makuun. Kotimaisuus yhdistyy vastuullisuuteen, mikä on havaittu kuluttajatutkimuksissakin. Luottamus siihen, että konepellin alla kaikki on kunnossa.

Ravintoloitsija Kape Aihiselle vastuullisuus konkretisoituu alkutuottajan ja asiakakkaan tuntemisen kautta. Hyvä vuorovaikutus alkutuottajan ja tavarantoimittajiin kanssa pitää yllä luottamusta raaka-aineen laatuun ja toimivaan logistiikkaan.

Miten hyvä paikallinen tuote pääsee ravintolan keittiöön tai kaupan hyllylle?

Kape Aihinen toteaa, että tuotteiden saaminen ravintolaan vaatii vaivannäköä tuottajalta ja kehottaakin heitä tulemaan ravintolaan esittelemään ja myymään tuotetta. Kokin ostopäätös edellyttää laadukasta tuotetta sekä tuottajalta halua keittäjän toivomiin järjestelyihin, esimerkiksi esikäsittelyyn, pakkauskokoon, saatavuuteen. Myös logistiikan on toimittava.

Kuluttajan kuuntelu on avainasemassa, painottaa Karjula. On etsittävä oma kohderyhmä ja tehtävä, mitä kuluttaja haluaa, olkoonpa se vaikkapa pieni pakkauskoko. On viestittävä rohkeasti omista vahvuuksista ja tavasta toimia, kiinnostuneet kuluttajat löytävät vastuullisen tuottajan. Markkinoinnissa ja myynnissä kannattaisi verkostoitua ja keskittää osaamista, ehdottaa Karjula, ja mainitsee toimivia markkinointiyhtiöitä eri puolilta Suomea.

Suomalaisen vastuullisen ruoan tulevaisuus

Pitkän linjan ruoka-ammattilaiset perään kuuluttavat vuorovaikutusta ja ruokaketjun toimijoiden tuntemista. Kaikkien tulisi kantaa vastuuta oman kilpailukykynsä lisäksi toisistaan siten, että jokaisella toimijalla olisi kannattavan toiminnan edellytykset. Korona-aika lisäsi kaikkien, myös kuluttajien ymmärrystä, miten ruokaketju kokonaisuutena toimii ja miten tärkeää huoltovarmuuden ylläpitäminen on.

Suomen kodeissa syödään tänä päivänä aivan liian vähän ja suunnittelemattomasti, toteaa Aihinen, joka televisiossa opettaa suomalaisperheitä syömään monipuolisemmin ja valmistamaan ruokaa kotona. Polarisaation tunnistaa myös Karjula, jonka satokausiajattelu tarjoaa kotimaisille raaka-aineille ja tuotteille uusia käyttötapoja ja makuja suomalaisten keittiöihin. Ruoan arvostukselle paras kasvualusta on kuitenkin lapsuus ja nuoruus. Kunnilla kouluruokailun järjestäjinä olisi avaimet ruoan arvostuksen nostamisessa ja monipuolisen ruokakulttuurin opettamisessa lapsille.

Kape Aihinen ja Samuli Karjula listasivat tulevaisuuden ruokatrendeiksi terveellisyyden, raikkauden, yksinkertaisuuden, uuden pohjoismaisen sekä maailman keittiöt. Kotimainen vastuullisesti tuotettu ruoka taipuu niihinkin mitä parhaiten!

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.