Latvalan sikalayhtiöitä johdetaan Ylistarossa järkevällä ulkoistuksella ja laajalla yhteistyöverkostolla

Jaana ja Vesa Latvala ovat laajentaneet määrätietoisesti sikaloita Seinäjoen Ylistarossa ja lisänneet sikalayritysten määrää. Sikalakokonaisuuteen kuuluu kaikkiaan neljä eri sikalayhtiötä, joista kaksi on Ylistarossa. Niistä taustalla on Latvalan Maatila Oy:n emakkosikala.

Seinäjoen Ylistarosta hallinnoitavien Latvalan sikalayhtiöiden johtaminen perustuu siihen, ettei kaikkea yritetäkään tehdä itse toiminnan laajennuttua nykyiseen mittaansa. Ympärille on koottu tueksi laaja yhteistyökumppaneiden verkosto.

Vesa Latvalan mukaan lähtökohtana on ollut järkevä ulkoistaminen. Itse tehdään vain ne kaikkein tärkeimmät työt yksin ajankäytönkin vuoksi. 

- Johtaminen, kehittäminen, suunnittelu ja henkilöstöhallinto vievät entistä enemmän aikaa, hän painottaa.

Vesan mukaan ulkoistukset luovat uskottavuutta eri sidosryhmiin, selkeyttävät vastuunkantoa ja ovat osa riskienhallintaa. Tyypillinen johtamiseen liittyvä ratkaisu on kirjanpidon ulkoistamisen.

- Itse pitää silti osata tulkita lukuja ja nähdä kokonaisuus, hän sanoo. Agronomina talousluvut ovat Vesalle tuttuja, ja hän on myös toiminut 90-luvun lopulla viisi vuotta neuvonta-agronomina nykyisessä ProAgriassa.

Jaana Latvalan mukaan johtamiseen liittyy kiinteästi tiiviin yhteistyöverkoston kokoaminen. Hän pitää erittäin tärkeänä, että ympärillä ovat aina pysyvät henkilöt, joihin tukeutua.

- Kun he tuntevat riittävästi historiaa, ei kaikkea tarvitse alkaa alusta. Se koskee niin pankkia, tietotekniikkaa, viljelysuunnitelmia, mitä hyvänsä, hän korostaa.

- Meillä on esimerkiksi ollut samat rakentajat vuodesta 1998.

Kun kaikkiaan neljä sikalayhtiötä työllistävät sesonkiväen ja omistajat mukaan lukien lähemmäs parikymmentä työntekijää, Jaanan vastuulla oleva henkilöstöasioiden hoitaminen on jo lähes täyspäiväistä. 

Ulkopuolista neuvonta-apua talousjohtamiseen

Ison yhtiökokonaisuuden johtamisen tukena ja talousasioiden läpikäymisessä Latvalat käyttävät ulkopuolista neuvonta-apua. Vesan mukaan se on samalla tehokasta sparrausta.

- Katsomme maksuvalmiuslaskelmista yhdessä ProAgria Liha Osaamiskeskuksen toimitusjohtajan Ari Nopasen kanssa, miten vuosi on sujunut.

- Itse näkee helposti asiat vain yhdestä suunnasta, mutta ulkopuolinen osaa katsoa laajemmin ja  hahmottaa kokonaisuuden. Tällainen sparraus on tärkeää, koska tätä toimintaa pitää pystyä myös kehittämään, hän painottaa.

Vesan mielestä sikaneuvonta on maakuntatasolla muuttunut yhä enemmän teurastamovetoiseksi, kun neuvontajärjestön rooli ja sen sika-alan asiantuntijoiden määrä on vähentynyt. 

- ProAgrian ehdoton vahvuus on kuitenkin sen puolueettomuus. Sitä kannattaisi hyödyntää esimerkiksi ruokinnan suunnittelussa, hän ehdottaa.

Useat tilan säännölliset rutiinit kuten EU-tukihakemusten teon, maanäytteiden oton, syysilmoitukset sekä talous- ja viljelysuunnitelmat Latvalat ovat ulkoistaneet ProAgrialle. Lisäksi on ulkoistettu palkanlaskenta tai pilvessä oleva sikalakirjanpito. 

Ulkoistuksissa on yksi merkittävä poikkeus: noin 300 peltohehtaarin kasvinviljelytyöt tehdään lähes kokonaan perheen omin voimin. Suurena apuna siinä on jo vanhin poika Konsta.

- Työmäärä on mennyt jo niin suureksi, ettei urakointi ole enää ratkaisu. Jollain vehkeellä haluan myös itse ajaa pellot läpi, muuten niistä katoaa ote, Vesa perustelee.

Alle puolet eli noin miljoona kiloa sikojen viljantarpeesta saadaan omalta alalta, ja suurempi osa ostetaan muilta viljelijöiltä.

Yksiköt perustettu omiksi yhtiöikseen

Sikatalouden yleinen kannattavuustaso on ollut heikko jo pidempään. Vaikka Latvalat ovat kehittäneet ja laajentaneet toimintaansa, Jaana kokee, että koko ajan on pitänyt juosta kovempaa pysyäkseen edes paikallaan.

-Tavoite tuntuu silti koko ajan karkaavan, vaikka käyttöön ja avuksi otetaan uusinta tekniikkaa, hän sanoo.

Latvalat ovat olleet koko ajan yhdistelmätuottajia, mikä tuntui olevan välillä hieman paitsiossa. Jaanan mukaan he ovat kuitenkin systemaattisesti uskoneet siihen. 

-Yhdistelmän etuna on myös, että koko ketju on porsaista lähtien itsellä. Jos sikasektorissa porsaat ovat omassa hallinnassa, voit olla tuotannossa mukana, Vesa tiivistää.

Eri sikalayksikköjen hajauttaminen omiksi yhtiöikseen johtuu niiden eri verotusmuodoista ja eri omistuspohjista. Se, ja niiden sijoittaminen eri tonteille perinteisen yhdistelmämallin sijaan, on Vesan mukaan tuonut toimintaan mielekkyyttä.

- Katsoin heti alusta alkaen, että uusi yksikkö kannattaa perustaa aina omaksi yhtiökseen. Näin yhtiöiden tuotantoa on helpompi verrata, tautiriski vähenee eivätkä ne ole niin haavoittuvaisia, hän perustelee. 

Vaikka porsaat kulkevatkin fyysisesti tilan sisällä sikalayrityksestä toiseen, eläinkauppa menee paperilla Atrian hankintayhtiön A-Tuottajien kautta. Se liittyy Vesan mukaan jälleen siihen uskottavuuteen.

- Kun emme tee omien yritysten kesken kauppaa, tilitettävästä hinnasta ei tule epäselvyyksiä. Yritysten tilit eivät myöskään mene sekaisin ja toiminta on verotuksellisesti selkeää, hän tiivistää.

Sikalat rakentuneet pala palalta

Latvalan sikalakokonaisuus on rakentunut pala palalta laajentamalla, mille Vesan vanhemmat loivat perustan ostamalla 60-luvulla Ylistarosta pellottoman 1,5 hehtaarin kiinteistön. Sen ladossa alettiin pitää muutamaa kesäsikaa, laajennusten jälkeen myös emakkoja. 

Ensimmäinen sikalarakennus valmistui vuonna 1977, johon tuli 33 emakkoa, ja vanhat tilat muutettiin lihasioille. Sen jälkeen sikaloita on laajennettu useasti, mutta koko tuotannon jatkumisen kannalta merkittävin askel otettiin vuonna 2000. 

Silloin Vesa jäi pois palkkatyöstä Jaanan jatkaessa vielä vuoteen 2009 saakka luokanopettajana, palkattiin ensimmäinen työntekijä ja laajennettiin 60 emakon yhdistelmä 200-paikkaiseksi yhdistelmäksi.

Vuonna 2004 rakennettiin vähemmistöosakkaan kanssa erillinen lihasikala, 3000-paikkainen Louhikon Sikako Oy. Sen lunastettiin omaksi vuonna 2007. Samalla yhdistelmäsikala kunnostettiin emakoille, joiden määrä nousi 400:aan. 

Toimintamuodon muutoksella vuonna 2005 syntyneeseen Latvalan Maatila Oy:hyn kuuluvat emakkosikala ja vuonna 2012 rakennettu uusi välikasvattamo.

- Lisämaan ostolla kaikki toiminnat saatiin fyysisesti yhdistettyä sekä emakko- ja lihasikaloiden laajentamiset tulivat myöhemmin mahdollisiksi. Se nosti emakkomärän 400 emakosta nykyiseen noin 800:aan, Vesa sanoo.

YVA viivästytti uutta sikalaprojektia

Vuonna 2009 oli tarkoitus rakentaa Louhikon Sikakon viereen toinen lihasikala, Louhikon Korsika Oy. Siinä yhteydessä koko toiminnalta edellytettiinkin YVAa eli ympäristövaikutusten arviointia. 

YVA valmistui vasta pari vuotta sitten ja Louhikon Korsika sai lainvoimaisen ympäristöluvan 3000 sikapaikalle. Juuri sitä ennen Latvalat olivat kuitenkin ehtineet ostaa Ilmajoelta lihasikalan, LatvaPork Oy:n, jossa myös poika Konsta on jo mukana. Vesan mukaan Korsika-hanke onkin nyt hyllyllä.

Ylistarossa Latvalan Maatila tuottaa vuodessa noin 33 000 porsasta, joista Louhikon Sikako ja LatvaPork kasvattavat noin 25 000 lihasikaa. Loput menevät A-ketjun kautta välitykseen. 

Vuonna 2014 ostettiin yhtiökumppanin kanssa Lappeenrannasta konkurssipesältä EK-Porsas Oy:n, joka tuottaa välitykseen 17 000 porsasta. Yhtiökumppani luopui omistuksestaan tänä vuonna.

Kun Ylistaron sikalat ovat rakentuneet pala palalta, laajennukset on aina suunniteltu linkittymään aiempaan kokonaisuuteen. Samanlaista ei ole korvattu samanlaisella.

- Myös jatkotarpeet tulevat paloina ja eri aikaan. Sen ansiosta aiemmin tehdyt virheet pystytään välttämään seuraavassa vaiheessa, Jaana sanoo.

TEKSTI JA KUVAT Arto Takalampi

Latvalat ovat osallistuneet myös ProAgria Etelä-Pohjanmaan Toiminnan rattaat raiteilleen - Ratas-hankkeeseen pilottitilana. Ratas-hankkeessa maatilojen johtamista, toimintaa ja tuottavuutta on kehittetty Leanin-työkalujen avulla. 

Jaa

Referenssit

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.